Olinpa kerran myös WSOY:n kirjailija. Kohua seksivalistuksesta kehitysvammaisille.
Kirja Ihmisen kehitys ja kehityksen häiriöt (todellakin WSOY kustantajana!) ilmestyi vuonna 1988. Se oli silloisen Rinnekodin kehitysvammalaitoksen johtajan, dosentti Seppo Aution idea. Seppo halusi minut mukaan tekijäksi ja kirjoitimmekin kirjan puoliksi, Seppo vastasi lääketieteellisestä ym. diagnostisesta puolesta ja minä palveluista ym. kevyemmästä aineksesta ja toimitinn kirjan selkosuomeksi.
Ilmestyessään kirja sai suuren huomion. Ilmeisesti Seppo Aution tunnettavuuden ja suhteiden ansiosta julkistamistilaisuudesta olivat istumapaikat loppua kesken. Hyödynsimme WSOY mukanaolon markkinoidessamme kirjaa tiedotusvälineille – kuinkas muuten – tyyliin “ensimmäinen kaupallisesti kustannettu selkokirja”. Kun juoksin julkistamistilaisuuteen WSOY:n toimitaloon jostain syystä myöhässä ja aivan viime hetkellä, käännyin ensin salin ovelta pois, kun näin siellä istuvan runsaat 30 ihmistä. Sepon huuto sai minut palamaan takaisin ja vakuuttuneeksi siitä, että olin oikeassa paikassa.
Tiedotustilaisuudessa Seppo Autio kertoi kirjan lähtökohdista.
Kehitysvammaisiakin kiinnostavat elämän peruskysymykset: miten sain alkuni, mitä seksuaalisuus on, miksi minusta tuli vammainen. Yleensä näistä asioista puhutaan vammaisten päiden ohi tai yli, hän jää itse sivustakatsojaksi. Kirjamme paikkaa osaltaan tätä puutetta. Se myös vähentää tarpeetonta syyllisyydentuntoa ja kohentaa itsetuntoa.
Kirjastamme kirjoitettiinkin Ilta Sanomissa ja myös Helsingin Sanomissa.
Mediaa luonnollisesti kiinnosti kirjassa kerrottu seksuaalisuus, josta tuolloin oli vasta alkamassa avoin keskustelu kehitysvammaisten kanssa. Saimme kysymyksen, miksi kirjan yhdyntäkuvassa rakastelevat terveet eivätkä vammaiset. Eikö uskallettu murtaa tabuja? Kysymys oli kummallinen, koska eihän kehitysvammaisuus välttämättä näy kuvassa. Vastasimme silti asiallisesti.
Kyseessä on tietokirja, ei opas. Liikuntavammaisten rakasteluongelmissa saa tietoa esimerkiksi Invalidiliiton julkaisusta Rakkaudella sinun.
Eeva-Kaisa Mäkinen oli testannut käsikirjoitustamme Tukiliiton IKI -instituutin kursseilla ja hän toi tuloksista terveisiä julkistamistilaisuuteen.
Kurssilaiset olivat todella innoissaan kirjasta. Siinä puhuttiin asioista niiden omilla nimillä ja avoimesti. Tärkeää oli, että kehitysvammaisille kerrotaan kirjassa ymmärrettävästi myös seksuaalisuudesta. Aihehan on vielä miltei tabu, Eeva-Kaisa Mäkinen kertoi.
Kuva yhdynnästä oli joillekin liikaa
Päätoimittaja Voitto Korhonen kirjoitti kirjasta myönteisen arvion Invalidiliiton IT -lehteen (IT 10/88). Jutussa oli myös esillä kirjan kuvitusta mm. yhdyntäkuva.
Kirjaa voi empimättä suositella elämän ja vammaisuuden perustiedostoksi muillekin kuin selkokieltä tarvitseville, Korhonen kirjoitti.
Kirjan esittely IT - lehdessä herätti kirpeän lukijan kommentin. Kirjassa ollut kuva yhdynnästä ja siitä kertominen oli liikaa eräälle lukijalle. Hän kirjoitti lehden mielipidesivulle (IT 11/88) mm. seuraavaa:
Huomaan, että lehdestä on tullut pornolehti. Ovatko sukupuoliasiat ihmiselle niin tärkeitä, että kuvan kanssa pitää näyttää? Jos ihmiselle on ylhäältä annettu viisautta niihin asioihin, ei sitä lehden palstoillakaan tarvitse näyttää. Paljon tärkeämpää olisi sielunhoitopalsta .
Kuva Arto Nyyssönen.
Voitto Korhonen vastasi lukijalle asialliseen tapaansa mm. seuraavaa:
Uskon, että meidän yhteisellä Jumalallamme ei ole mitään sitä vastaan, että myös kehitysvammaiset ja muut selkokieltä tarvitsevat pääsevät perille elämän synnystä. Tällä ei ole mitään yhteyttä kirjoittajan mainitsemaan pornoon, jota toimituskaan ei voi hyväksyä, saati julkaista.
Suuri kiitos on annettava WSOY:lle, joka lähti ennakkoluulottomasti mukaan kustantamaan kirjan ilman tukea. Tosin Seppo Aution suhteilla kustantamoon taisi olla vaikutusta.
Valitettavaa on, että tämän jälkeen WSOY kustansi vain yhden selkokirjan. Se oli vuonna 1990 julkaistuu mukautukseni Arto Paasilinnan kirjasta Isoisää etsimässä. Palaan siihen ja muihin mukautuksiin jossain vaiheessa.
Kannen kuva Pekka Vuori.
Kehitysvammaisuudesta kirjoitin vuonna 1991 uuden selkotietokirjan ( Kehitysvammaisuus. Kehitysvammaliitto).
Usean vuoden ajan kirjasta yritin saada julkaistuksi Kehitysvammaisuus kirajsta uusintapainoksen, mutta se jäi muiden muka tärkeämpien hankkeiden jalkoihin.
Kirjan teksti on kuitenkin osittain ja uudistettuna ilmestynyt 2000 -luvun alussa verkkoversiona, www.verneri.net verkkosivuston selkosivuilla. Sitä tuskin verkosta enää löytyy, ja tiedotkin ovat vanhentuneita. Muuta hyvää tietoutta kehitysvammaisuudesta kyllä löytyy Vernerin sivuilta.
Muuten näitä kaikkia kirjoja löytyy kirjastoista.